Valko-Venäjän lentokone: "Täydellinen myrsky" pakottaa EU:n toimimaan nopeasti

Nick Beake BBC:n Brysselin kirjeenvaihtaja Julkaistu9 tuntia sitten "Jos he eivät olisi toimineet nyt", eräs korkea-arvoinen diplomaatti kertoi minulle, "EU:n ulkopolitiikka geopoliittisen vallan hankkimisen välineenä olisi aika lailla haudattu." Euroopan 27 johtajan eilen illalla Valko-Venäjää koskeva sopimus oli epätavallisen nopea, ja se sai Brysselin korkeat virkamiehet väittämään, että he olivat ryhtyneet koviin toimiin täysin tuomittavan teon edessä. He vaativat toisinajattelija Roman Protasevitšin välitöntä vapauttamista ja sopivat, että Valko-Venäjän lentoyhtiöt olisi kiellettävä lentämästä Euroopan ilmatilassa ja että EU:n lentoyhtiöt eivät saisi lentää Valko-Venäjän yli, ja lisäksi suunniteltiin kohdennettuja talouspakotteita. "Tämä oli yksimielinen tuomio", totesi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen varhain aamulla pidetyssä lehdistötilaisuudessa. "Se oli hyökkäys demokratiaa, sananvapautta ja Euroopan itsemääräämisoikeutta vastaan, ja siihen oli annettava vahva vastaus." Sama diplomaatti totesi kuitenkin, että Minskin aiheuttama kriisi edusti "täydellistä myrskyä": olosuhteet olivat sellaiset, että EU:n olisi ollut vaikea olla saamatta aikaan jonkinlaista sopimusta. Ryanairin pomo Michael O'Leary väittää, että lennolla oli KGB:n turvallisuusagentteja. Ensinnäkin järkytys siitä, että kahden EU:n pääkaupungin välillä matkustavien matkustajien henki oli vaarassa. Toiseksi, heidän vaarantamisensa syynä oli ilmeisesti halu pidättää toisinajattelija-toimittaja. Kolmanneksi EU:n virkamiehet olivat jo pitkällä Lukašenkon hallintoon kohdistuvien pakotteiden tiukentamisessa. Mitä tapahtuu sotilaskoneen sieppauksen yhteydessä? Jotkut pohtivat, voisiko Unkari vastustaa Valko-Venäjän vastaisia lisätoimia. Pääministeri Viktor Orban on edelleen tukenut Aleksandr Lukašenkon 27 vuotta kestänyttä hallintoa, vaikka häntä on syytetty vaalivilpistä ja toisinajattelijoiden raa'asta tukahduttamisesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Orban ei ollut halukas aloittamaan taistelua viime yönä. Mitä hyötyä pakotteista on? Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, millainen vaikutus tiukennetuilla pakotteilla on. EU:n virkamiehet arvioivat parhaillaan, mitkä Valko-Venäjän hallitusta tukeneista henkilöistä, yrityksistä (ja näin ollen toimialoista) joutuvat pakotteiden kohteeksi. Johtajat ovat saattaneet sopia tiukempien talouspakotteiden periaatteesta, mutta yksityiskohdista on ollut erimielisyyksiä ryhmän sisällä. Saksa, Italia ja Ranska, joilla on huomattavat kauppasuhteet Minskiin, ovat tiettävästi viime viikkoina olleet haluttomia ryhtymään toimiin, jotka saattavat vaarantaa niiden omat oikeutetut taloudelliset edut. Saksan tiedotusvälineiden mukaan ankarammat toimenpiteet voisivat vaikuttaa noin 350 yritykseen, joiden joukossa on Siemensin ja Boschin kaltaisia jättiläisiä. Tulevina päivinä tästä voi tulla uusi ja lisääntynyt erimielisyyksien lähde pääkaupunkien välillä. Mitä muuta EU voi tehdä? Kuten laajalti oli odotettu, vastaus siihen, mitä on kuvailtu "valtion sponsoroimaksi kaappaukseksi" ja "lentoyhtiöiden piratismiksi", keskittyi osittain ilmailualaan. Tässä asiassa EU ei ollut ensimmäinen, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ja Ukraina olivat jo ilmoittaneet Valko-Venäjän lentojen lentokiellosta ja kehottaneet boikotoimaan Valko-Venäjän ilmatilaa. Mutta tämä yhteinen toiminta eristää Valko-Venäjää entisestään - ja merkittävästi myös sen kansaa, mikä on huolestuttavaa. Miksi EU on usein hidas toimimaan EU:n arvostelijoiden mielestä ulkopolitiikka on jo pitkään ollut EU:n akilleenkantapää: ylikansallinen lähestymistapa, joka aivan liian usein epäonnistuu. Kaksi viimeaikaista tapahtumaa ovat osoitus siitä, että sekä poliittisesti että käytännössä on vaikea toimia yhtenäisesti ja yhtenäisesti. Ensinnäkin ulkopolitiikasta vastaavan Josep Borrellin epämiellyttävä vierailu Moskovassa helmikuussa, jolloin hän ei onnistunut puolustamaan Euroopan johtajia valehtelusyytöksiltä. Huhtikuussa Ankarassa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyeniltä evättiin istumapaikka ilmeisesti siksi, että hän oli nainen, kun taas Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sai VIP-kohtelun. Näiden Putinin Venäjän ja Erdoganin Turkin temppujen jälkeen toinen "vahva mies", Lukašenkon Valko-Venäjä, on tällä viikolla astunut esiin ja esittänyt ulkopoliittisen testin. Bryssel katsoo, että se on vastannut haasteeseen. Mutta jos oli toiveita siitä, että lähentyvällä eurooppalaisella yksimielisyydellä olisi välitön vaikutus Lukašenkaan, ne jäivät lyhytaikaisiksi. Kun tiukemmista toimenpiteistä sovittiin EU:n huippukokouksessa suljettujen ovien takana, johtaja oli itse hyväksymässä tiukempia toimenpiteitä - kieltämällä mielenosoitusten suoratoiston, jota hänen hallituksensa ei ole sallinut.