Vierasartikkeli Gabor Steingart - Huomio, herra Scholz: Kuusi erehtymätöntä todistetta kansalaisten kypsyydestä

FOCUS verkossa Vierasartikkeli Gabor Steingart - Huomio, herra Scholz: Kuusi erehtymätöntä todistetta kansalaisten kypsyydestä Gabor Steingart (Berliini) • 1 tunti • 3 minuuttia lukuaikaa Olaf Scholz näkee itsensä maan luokanopettajana ja aliarvioi kansalaisten älykkyyttä. He reagoivat viekkaasti ja kypsästi, kuten viimeisimmät vaalit ja kyselyt osoittavat. Äänestäjillä ei ole aina ollut hyvä maine eliitin joukossa. "Paras argumentti demokratiaa vastaan ​​on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa", Britannian pääministeri Winston Churchill sanoi kerran. Vasemmistoelitisti Karl Marx ei myöskään ollut kansanhallinnon kannattaja, minkä vuoksi hän piti parempana kommunistisen puolueen diktatuuria. Rheinische Zeitungin päätoimittajana hänen kerrotaan kiinnittäneen oveensa lapin, jossa oli teksti: "Demokratia loppuu tähän." Olaf Scholzilla ei myöskään ole korkeaa mielipidettä kansalaisista Miksi tämä on tärkeää: Olaf Scholzilla ei myöskään ole korkeaa mielipidettä kansalaisista. Kohotettu etusormi voisi olla hänen logonsa. Hän haluaisi mieluummin lykätä uusia vaaleja. Pikkukansalainen tarvitsee joulurauhaa. Kansalaisen on vielä käsiteltävä se. Scholz ei näe itseään kansanedustajana, vaan heidän luokanopettajanaan. Tämä ajattelutapa on yleinen, mutta väärä. Ihmiset, joita Heinrich Heine kutsuu hellästi "suureksi loutiksi", ovat älykkäämpiä kuin monet poliitikot luulevat. Mielipidetutkimus ja äskettäiset vaalit tarjoavat meille kuusi erehtymätöntä todistetta kansalaisten kypsyydestä. #1 Ainetta ei voi korvata tähtivoimalla Yritykset kääntää USA:n vaalit ympäri suurella joukolla tähtiä ja tähtiä kostautuivat. Miljoonat äänestäjät pitivät Taylor Swiftin, Beyoncén ja Jennifer Lopezin tukea Kamala Harrisille todisteena siitä, että demokraattinen puolue on kotonaan Hollywoodissa kuin Detroitin, Pittsburghin tai Bronxin työväenluokan alueilla. Trumpilla oli helppo käyttää tätä hyödykseen: "Emme tarvitse tähteä, koska meillä on politiikka." #2 Äänestäjät vaativat taloudellisia prioriteetteja Suurin osa äänestäjistä ei ole koulutettu liiketalouteen, mutta he tuntevat talouden prioriteetit. He ovat allergisia ilmaston, identiteetin tai sosiaalipolitiikan ylipriorisoinnille, koska he haluavat ensin parantaa taloudellista asemaansa ja sitten maansa hiilijalanjälkeä. Yritykset eivät ole heidän vihollisiaan vaan työnantajiaan. Täällä heitä ei huijata, kuten vasemmisto luulee, vaan täällä he kokevat itsetehokkuuttaan. Ja jos ei? Silloin he eivät muuta poliittisia perusnäkemyksiään, vaan yhtiötä. #3 Ilmastonsuojelu ei ole vanhentunut Varo virhearviointeja: Tämä ei päinvastoin tarkoita, että ihmiset olisivat sosiaalisesti kovasydämiä, kielellisesti tuntemattomia ja ekologisesti välinpitämättömiä. Äskettäiset USA:n ja Euroopan vaalit eivät puhuneet ilmastonsuojelun loppumisesta, vaan pikemminkin tasapainottamisesta, poliittisen salkun painottamisesta. Puolueet, jotka nyt keskittyisivät ympäristönsuojelun vähentämiseen ja polttomoottorin etusijalle, jäävät merkityksettömiksi. He menettävät ensin nuoruuden ja sitten enemmistön. #4 Kansalaiset eivät ole velkapuritaaneja Äänestäjät eivät ole tyhmiä, kun on kyse velan kasvattamisesta. Vuodesta 1917 ollut ja nyt yli 100-kertaiseksi kasvanut USA:n "velkakatto", Saksan velkajarru ja euroalueen Maastrichtin kriteerit eivät pysty saamaan enemmistöä missään länsimaailman maassa. Geneettisesti äänestäjät polveutuvat todennäköisemmin Keynesistä kuin Lindneristä, mikä tarkoittaa, että taloudellinen välähdys koetaan lämpenemisenä. Valitettavasti se kiihdyttää inflaatiota ja pehmentää valuuttaa. Sitten kansalainen uhkaa velkapoliitikkoja maksimirangaistuksella: äänestyksellä. #5 Puolueen poliitikko voi olla töykeä, valtiomies ei Olaf Scholzin oli nyt selvitettävä. Hänen tietoisesti karkea sovittelu oman valtiovarainministerinsä kanssa, joka luettiin teleprompterista, ampuu takaisin häntä kohti. Lausunnot, joiden mukaan Lindner oli "pienimielinen" ja "puoluepoliittinen", olivat kansalaisten mielestä puutteellisia ja siksi kyseenalaisia. Scholz, joka halusi käyttää Philippikkaa muuttaakseen itsensä FDP:n valtapolitiikan vaikutuksesta toimijaksi, laski väärin. Hallituksen romahtamisen vastuu meni Habeckilta (lämmityslaki) Lindnerille (velkajarru) röyhkeälle Scholzille. #6 Puolustava reaktio median paternalismiin Äänestäjät suhtautuvat nyt median rooliin yhtä kriittisesti kuin poliitikkojen. Sanomalehtien ja tv-kanavien tulee tiedottaa ja inspiroida, mutta ei opettaa. Myös avoimet vaalisuositukset - joilla toimitus tekee itselleen poliitikon kiväärin - ovat menneet pois muodista USA:ssa.