”Bravo, bravo” – Miksi Saksasta on yhtäkkiä tullut niin suosittu ulkomailla

MAAILMAN ”Bravo, bravo” – Miksi Saksasta on yhtäkkiä tullut niin suosittu ulkomailla Karsten Seibel • 5 tuntia. • 5 minuutin lukuaika Kansainvälisen valuuttarahaston kevätkokouksessa ulkomaat juhlivat nimitetyn hallituksen löyhää velkapolitiikkaa. Odotukset Saksasta talouden veturina, jonka investoinneista muut odottavat voittoa, ovat korkealla. Mutta on joitakin esteitä. Täynnä ylistystä Saksan historiallisille velkasuunnitelmille: Kristalina Georgieva, Kansainvälisen valuuttarahaston toimitusjohtaja Suurin kiitos tuli korkeimmalta tasolta. ”Bravo”, huusi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääjohtaja Kristalina Georgieva rakennuksensa täyden aulan suurelta lavalta. "Bravo". Hän tietää, että saksalaiset ovat hyvin vaatimattomia, mutta se on pakko sanoa. Päätöksestä ottaa lisää velkaa puolustukseen ja infrastruktuuriin on paljon riemua, erityisesti Euroopassa, sillä koko mantereen talouden odotetaan hyötyvän tästä. ”Saksa on tällä hetkellä erittäin suosittu”, Georgieva sanoi. Vastaanottaja oli valtiovarainministeri Jörg Kukies (SPD), joka istui hänen vieressään paneelikeskustelun aikana. Luennon riemu saattoi olla epätavallista, mutta sisältö ei. Washingtonissa pidetyssä IMF:n kevätkokouksessa Kukiesilta kysyttiin toistuvasti tulevan hallituksen velkasuunnitelmista – joskus arvostaen, joskus epäillen, aina myönteisesti. Myös Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel kertoi Washingtonissa, ettei hän ollut koskaan saanut Saksalle niin paljon kiitosta. Ulkomailla menosuunnitelmia pidetään merkkinä siitä, että Saksa haluaa jälleen ottaa suuremman vastuun. Odotukset ovat valtavat. Nykyinen valtiovarainministeri Kukies otti kiitokset mielellään vastaan, mutta vähätteli lisävelkapakettien merkitystä. Kyllä, Saksa oli ollut varovainen hyvinä aikoina lisävelan ottamisen suhteen, hän sanoi tuolloin. Siksi huonoina aikoina oli aina puskuria menojen merkittävään lisäämiseen – esimerkiksi koronapandemian aikana tai Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan. Saksa käyttää nyt jälleen joustavuuttaan ongelmien ratkaisemiseen, erityisesti puolustussektorilla, mutta myös teillä, silloilla, rautateillä, satamissa ja terveydenhuollon infrastruktuurissa. Ajat ovat taas huonot, ei vähiten siksi, että amerikkalaiset vaativat Eurooppaa kiinnittämään tulevaisuudessa paljon enemmän huomiota omaan turvallisuuteensa. Odotukset ulkomailla ovat korkealla, mutta niin on myös pettymysten mahdollisuus. Koska vain muutama päivä ennen hallituksen vaihtumista on täysin avointa, kuinka suuri taloudellinen vaikutus todellisuudessa tulee olemaan. Uuden hallituksen on hyväksyttävä lakiesitys kesäkuun puoliväliin mennessä. Tämä alkaa liittovaltion budjetista. Valtiovarainministeriö on työskennellyt viikkojen ajan puuttuvien vuoden 2025 lukujen parissa. Kukies puhui Washingtonissa "lentävästä muutoksesta", jonka hän halusi saavuttaa – vanhasta hallinnosta uuteen. Uuden hallituksen on hyväksyttävä lakiesitys kesäkuun puoliväliin mennessä, jotta myös liittopäivät ja liittoneuvosto voivat hyväksyä luvut ennen kesätaukoa. Tämä ei vaikuta realistiselta. Tulevien hallituskumppaneiden CDU:n, CSU:n ja SPD:n olisi sovittava hyvin nopeasti siitä, miten nykyiset ja uudet varat jaetaan. Vaikka hallitussopimus sisältää monia ideoita, neuvotteluissa ei ollut aikaa ja tahtoa päästä selkeisiin sopimuksiin siitä, mitä toteutettaisiin ensin. Tekosyynä oli, että kaikki hallitussopimuksen toimenpiteet olivat rahoituksen varaisia. Esimerkiksi uuden infrastruktuuriin tarkoitetun ”erityisrahaston” taloussuunnitelma on ensin laadittava, ennen kuin 500 miljardin potista voidaan suunnitella, saati käyttää, edes yhtä euroa. Lisäksi osavaltioilla on usein sananvaltaa tulojen ja menojen suhteen. Tämä koskee esimerkiksi musta-punaisen koalition suunnittelemaa investointien tehostuspakettia, jonka avulla yritykset voivat suoraan kirjata pois 30 prosenttia hankintamenoistaan. Tämä toisi nopeasti lisää likviditeettiä yrityksille, mutta osavaltioiden, kuten liittovaltion, olisi aluksi tultava toimeen pienemmillä verotuloilla. Jopa liikennevalohallituksen niin kutsuttu ”kasvumahdollisuuksien laki” oli mitätön, kun se poistui liittopäivien ja liittoneuvoston sovittelukomiteasta vuoden 2024 alussa. Riippuen siitä, mihin CDU, CSU ja SPD asettavat prioriteettinsa liittovaltion budjetissa vuodelle 2025 ja sitten uudelleen vuodelle 2026, Saksa saattaa jälleen investoida paljon vähemmän Euroopan suurimman talouden tulevaan ja ennen kaikkea kestävään kasvuun kuin monet ulkomailla ylistävät äänet toivovat.