Tanskan salainen palvelu auttoi Yhdysvaltoja vakoilemaan Saksan Angela Merkeliä vastaan

Tanskan osallisuus saksalaisiin poliitikkoihin kohdistuneeseen NSA:n vakoiluskandaaliin on paljastunut eurooppalaisten tiedotusvälineiden yhteisessä tutkimuksessa. Tanskan salainen palvelu auttoi Yhdysvaltain kansallista turvallisuusvirastoa (NSA) vakoilemaan EU-johtajia, mukaan lukien Saksan liittokansleri Angela Merkeliä ja presidentti Frank-Walter Steinmeieria, paljastui sunnuntaina julkaistussa eurooppalaisten tiedotusvälineiden tutkimuksessa. Tieto siitä, että Yhdysvallat on vakoillut liittolaisiaan, tuli ensimmäisen kerran julki vuonna 2013, mutta vasta nyt toimittajat ovat saaneet käyttöönsä raportit, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti Tanskan puolustustiedustelupalvelun (FE) NSA:lle antamasta tuesta. Raportista kävi ilmi, että Saksan läheinen liittolainen ja naapuri teki yhteistyötä Yhdysvaltojen vakoiluoperaatioiden kanssa, jotka kohdistuivat liittokansleriin ja presidenttiin. Myös Saksan keskusta-vasemmistososialistisen puolueen (SPD) silloinen kansleriehdokas Peer Steinbrück oli kohteena, uusi raportti paljastaa. NSA:n tutkintavaliokunta "suuri menestys Salaisen palvelun lähteet välittivät tiedot ryhmälle, johon kuuluivat tanskalainen, ruotsalainen ja norjalainen yleisradioyhtiö (DR, SVT ja NRK) sekä ranskalainen sanomalehti Le Monde, saksalainen sanomalehti Süddeutsche Zeitung ja saksalaiset yleisradioyhtiöt NDR ja WDR. Miten Saksan viranomaiset reagoivat? Steinbrück puhui tutkimusryhmän saksalaisille jäsenille saatuaan tietää häneen kohdistuneesta vakoilusta. "Poliittisesti pidän tätä skandaalina", hän sanoi. Hän hyväksyi, että länsimaat tarvitsevat toimivia tiedustelupalveluja, mutta se, että Tanskan viranomaiset olivat vakoilleet yhteistyökumppaneitaan, osoitti, "että he tekevät asioita pikemminkin omatoimisesti". Merkelillä tai Steinmeierilla ei ollut "mitään tietoa" Tanskan johtavien virkamiesten harjoittamasta vakoilusta. Tiedottajan mukaan liittokanslerille oli ilmoitettu paljastuksista. Miten Tanskan hallitus oli osallisena? Tanskan hallitus tiesi maansa salaisen palvelun osallisuudesta NSA-skandaaliin viimeistään vuonna 2015. He alkoivat kerätä tietoja FE:n yhteistyöstä NSA:n kanssa vuosina 2012-2014 salaisessa Dunhammer-raportissa entisen NSA:n työntekijän ja ilmiantajan Edward Snowdenin paljastusten jälkeen, NDR kertoi. Kerätyistä tiedoista kävi ilmi, että FE oli auttanut NSA:ta vakoilemaan johtavia poliitikkoja Ruotsissa, Norjassa, Alankomaissa ja Ranskassa sekä Saksassa. Tanskan tiedustelupalvelu auttoi Yhdysvaltain virastoa myös vakoilemaan Tanskan ulko- ja valtiovarainministeriötä sekä erästä tanskalaista asevalmistajaa. FE teki NSA:n kanssa yhteistyötä myös Yhdysvaltain hallitusta vastaan suunnatuissa vakoiluoperaatioissa. Kun Tanskan hallitus sai selville, kuinka pitkälle näiden kahden maan tiedustelupalvelujen välinen yhteistyö meni, se pakotti FE:n koko johdon eroamaan vuonna 2020. Mikä sai tanskalaiset vakoojat auttamaan NSA:ta? Tanskalainen salaisen palvelun operaatioiden asiantuntija Thomas Wegener Friis uskoo, että FE joutui valitsemaan, minkä globaalin kumppanin kanssa tehdä tiiviimpää yhteistyötä. "He tekivät selkeän päätöksen työskennellä amerikkalaisten kanssa ja eurooppalaisia kumppaneitaan vastaan", hän sanoi NDR:lle. Patrick Sensburg, joka johti Saksan parlamentin valiokuntaa tutkimaan NSA:n vakoiluskandaalia, ei ollut yllättynyt uutisesta. Merkelin kristillisdemokraattista unionia (CDU) edustavalle lainsäätäjälle on tärkeää ymmärtää, mikä salaisia palveluja ohjaa. "Kyse ei ole ystävyyssuhteista. Kyse ei ole moraalis-eettisistä pyrkimyksistä. Kyse on etujen ajamisesta", hän sanoi NDR:lle. NSA, FE ja Tanskan puolustusministeriö eivät vastanneet pyyntöihin kommentoida tutkimusta, mutta puolustusministeriön yleisessä lausunnossa sanottiin kuitenkin, että "läheisten liittolaisten järjestelmällistä salakuuntelua ei voida hyväksyä".